Nykyinen nössöilysukupolvi on tottunut nettisivuihin, jotka ovat täynnä kaikkea turhaa ylimääräistä sälää, kuten kuvia ja muuta huuhaata. Tästä johtuen en voinut kuin antaa periksi ja piirrellä itsekin vähän grafiikka. Ylös lähti tuollainen meluhärveli sloganin tueksi, ja alareunaan tipahti tuikkiva tähti.

Nörttihän ei grafiikkaohjelmistaan maksa mitään, vaan inttää kuinka hyviä oikeiden ohjelmien open source -kopiot ovat, kun niitä vain ensin vähän opettelee, ja vähän ehkä pätsäilee sieltä sun täältä. Tämä on tarina siitä, miten aurinko ja torvi syntyivät.

Apophysis

Piirtäminen on heikoille, todellinen mies generoi tekstuurinsa fraktaaleilla käyttäen monivivahteikasta jostain kumman syystä Delphillä koodattua ihmeellistä ohjelmaa nimeltä Apophysis. Softa toimi ihan normaalisti winen päällä, ja oli ainoa ohjelma tällä sivulla esitellyistä, joka ei kaatunut kertaakaan prosessissa!

Käyttöohje:

1. Klikkaile erilaisia nappeja
2. Jos ei vieläkään näytä hyvältä, palaa vaiheeseen yksi
3. Valmis!

Toisin sanoen käyttäjän kuuluu harjoittaa geneettistä algoritmia ohjelman eri vivuilla. Populaation saa aluksi maagisella näppäinyhdistelmällä ctrl+b.

Lisäksi, miten Apophysis voisi edes teoriassa olla huono, kun jaettavan binäärin nimessäkin esiintyy merkkijono “3D hack”?

Gimp

Seuraavaksi tarvitsinkin Gimpiä, tätä järisyttävän vajaaälyistä, hidasta ja vaikeakäyttöistä Photarinkorviketta.

Ohje:

1. Avaa edellisen vaiheen generoituja tekstuureja
2. Osta kaupasta vähän lisää muistia (neljä gigaa ei oikein meinannut riittää), ja avaa sitten vähän lisää tekstuureja.
3. Lättää kuvat satunnaisesti päällekäin ja painele taas mahdollisimman erilaisia nappeja layer-asetuksista, kunnes näyttää sopivalta. Älä unohda arpoa kerroksille jotain läpinäkyvyysarvoa!

Ekstrana pulautin tulevaisuudesta hetken päästä Blenderillä tekemäni aurinkopallon yläosan “unwrapatun” UV-mapin jotta tiesin mihin kohtaan en laita kovin omituisia kuvioita.

Blender

Edellisestä vaiheesta kun pääsi eroon, loin wannabe-3D-tuotanto-ohjelma Blenderissä pallon, tai ainakin sen yläosan painamalla välilyöntiä ja tekemällä satunnaisia akrobatialiikkeitä. Blenderin näppäinyhdistelmiä on mahdotonta muistaa ulkoa, eikä keskikokoisen tulostimen paperikapasiteettikaan välttämättä riitä näppäinkarttojen printtaamiseen. Paras tapa sen sijaan on jatkaa alkuperäisellä linjalla ja painella nappeja satunnaisesti.

Huom, jos Blenderissä painaa väärää nappia, saattaa peruuttamattomasti poistaa maailmankaikkeuden. Tosin, se saattaa silti löytyä jostain toisesta undopinosta, kunhan ei vain vahingossa tee mitään muutoksia mihinkään toisiin objekteihin.

Anteeksiantamatonta on myöskin vahingossa undota vaikka h-napin vahinkopainallus (piilota valittu objekti). Tällöinhän ei tietenkään tämä näkymämuutos peruunnu, vaan jokin satunnainen muu muutos. Ja tätähän ei tajua ajoissa, kun objektia ei saa millään näkyviin (paitsi jos satut tietämään yhdistelmän alt+h).

Gimp #2

Blender pysyi vahingossa tarvittavat monta minuuttia pystyssä, joten sain kuvan renderöityä ja pulautettua takaisin Gimpiin. Toistin saman operaation kuin aiemminkin, eli laitoin asioita layereihin ja painoin satunnaisia nappeja ja valitsin arvalla vaihtoehtoja erilaisista pudotusvalikoista. Tosin tällä kertaa käytin pienempiä kuvia, joten muutoksetkin päivittyivät nopeasti.

Maskilla ja gradientilla sai poistettua alpha-kanavaa sopivasti, että “liekkejä” sai vaimennettua niiden kasvaessa ylöspäin. Toisella layerilla säädin sitten punasävyn muuttumaan taustaväriksi.

Inkscape

Lopuksi käytin jo neljättä open source -tuotosta, vektoripiirtosoftaa Inkscapea. Tämän versiohallinnasta piti harrastaa puolitushakua (tarvitsi onneksi vain muutaman iteraation), jotta löytyi versio jossa

1. oli mukana Spiro-käyrät ja
2. kyseisten käyrien käyttö ei kaatanut koko ohjelmaa.

Lopulta en kyllä toki käyttänytkään ollenkaan mitään Spiro-juttuja, mutta ovathan ne nyt mageita.

Valitettavasti Inkscapea en uskalla juurikaan haukkua, koska se taitaa ihan oikeasti olla käyttökelpoinen otus, ainakin se hakkaa FreeHandin.

Lopuksi voikin vain tuskailla sitä, miten tuollaisen aurinkokuvan voi sitten saada esitettyä mitenkään kevyesti nettisivulla?